Međimurjenkoira (Mali međimurski pas) eli međi on kroatialainen koirarotu.

Rodun nimessä esiintyvä đ-kirjain tulee lausua kuin sen tilalla olisi dj-kirjainyhdistelmä.
Rotua on kasvatettu yli 100 vuoden ajan Međimurjen alueella ja muissa osissa Luoteis-Kroatiaa. Sitä on kasvatettu perinteisesti maaseudulla, jossa sitä käytetään pihavahtina ja tuholaiseläinten torjujana. Sitä pidetään kuitenkin nykyisin myös kaupungissa, ja pienen kokonsa ansiosta se soveltuu hyvin urbaaneihin olosuhteisiin.
 

Rotua on kasvatettu Medimurjen alueella jo satoja vuosia.
Ei ole yhtään rottaa joka pääsee mediltä karkuun sanovat medimurjenkoiran kasvattajat. Koiraa kutsuttiin  "rotan kuolemaksi", koska se on erikoistunut rottien ja muiden pikkujyrsijöiden metsästykseen ja on ollut ihmisen paras ystävä niiden metsästyksessä jo vuosia.

Rotu oli hyvin tunnettu Medimurjen alueella sukupolvia sitten. Jotta koira otettiin tuholaistorjujaksi sen oli ensin läpäistävä käytännön testi, mikä tarkoitti nopeaa reagointia ja pakenevan rotan kiinni ottamista sen jälkeen, kun rotta oli ajettu ulos kellarista, lantalasta, ullakolta tai ruokakomeroista. Yhteiskunnan kehittyessä rottien tuholaisvaikus väheni joten medimurjenkoiran rooli tuholaisten torjujana ei olut enää niin tärkeä. Pieni koira oli suosittu Međimurjen pihoilla, ja liikkui tarinoita, että se oli erittäin fiksu ja ovela. Se hautasi aarteensa, useimmiten kadonneita veitsiä ja haarukoita, ja vain omistajan pyynnöstä piilopaikka löytyi.

Medimurjen alueen alkuperäisten rotujen suojelemiseksi ja pelastamiseksi sukupuutolta, eli sulautumiselta toiseen rotuun, joukko harrastajia aloitti rotujen standardoinnin tämän vuosituhannen alussa. Syntyi Pieneläinten kasvattajien yhdistys Međimurska Lastavica 1987. 

Medimurjenkoiran alkutaival kohti rodun virallistamista alkoi vuonna 2000 kun Vladimir Čižmešija alkoi kierrellä Medimurjen alueella etsimässä pieniä susimaista tyyppiä olevia koiria. Valinta alkoi todella alusta. Hän etsi koiria koiria, joilla oli eniten alkuperäisen medimurjenkoiran ominaisuuksia, ja nämä koirat otettiin rekisteriin. Kierreltyään kylissä ja löydettyään sopivan tyyppisiä koiria kasvatuksen pohjaksi rodun perustustyö alkoi. Nimeksi tuli alueen ja koiran koon mukaan Pieni Medimurjenkoira - mali medimurski pas. Jalostuksella yritettiin säilyttää tietyt hyvät ominaisuudet, ja huonoja ominaisuuksia parannettiin tai yritettiin jalostaa pois. 

Idean rodun kehittämisestä hyväksyi myös kaksi kokenutta kynologia Dragutin Matulic ja Branko Horvat ja yhdessä nämä kolme alkoivat saada aikaan hyviä tuloksia.
Lopulta 12.2. 2003 medimurjenkoirien kasvatus siirtyi Međimurska Lastavican pieneläinjalostusyhdistyksen alle. Vuonna 2004 syntyi medimurjenkoirakasvattajien kattojärjestö.

Rodun tunnustamisemenettely on hyvin pitkä, vasta kuuden sukupolven kontrolloidun jalostuksen jälkeen tulee niin sanottu homotsygoottisuus, jolloin rodun tyyppi vakiintuu.
Koska kasvatustyö oli korkealaatuista niin heinäkuussa 2009 medimurjenkoiran jalostus siirtyi Kennel Club Čakovecin alaisuuteen omana kerhonaan. Yhteyksiä Kroatian kennelliittoon muodostettiin. Sukutauluja kerättiin, rodun alkuperä selvitettiin ja kaikki tiedot toimitettiin Kennelliittoon.
 

Kun rodun edustajia oli kantakirjassa noin 800 yksilöä ja jalostus edistyi, niin lopulta 30.12.2010 Kroatian Kennelliitto - Hrvatski Kinoloski Savez hyväksyi međimurjenkoiran viralliseksi roduksi ja tunnusti sen samalla 7:neksi kansallisrodukseen . Rotu esiteltiin julkisesti ensi kerran ”pieni međimurjelainen koira” -esityksessä Zagrebin kansainvälisessä koiranäyttelyssä samana vuonna.  Rodusta tuli virallisesti alkuperäisrotu ja sillä oli mahdollisuus osallistua kaikkiin Kroatian näyttelyihin. 

Medimurjenkoirat rekisteröidään Kroatian Kennelliton "ehdolliseen" HUR rekisteriin (sama kuin Suomen ER rekisteri, koska rotu ei ole vielä hyväksytty FCI:ssä). Rodulle on järjestetty jalostustarkastuksia 30 kpl ja pidetty 9 Erikoisnäyttelyä, kaikki Donja Dubravassa. Koirista yli kolmeakymmentä on käytetty ainakin kerran jalostukseen. Eri linjoja löytyy peräti 13, joissa on vähintään kuusi sukupolvea tiedossa olevia yksilöitä.
Kroatiassa rekisteröidään vuodessa n. 50-70 mediä, joista rotuunotettuja on n. 2-3. 
Medejä on viety mm. Saksaan, Itävaltaan, Sloveniaan, Suomeen ja Yhdysvaltoihin. Muihin maihin yksittäisiä koiria. Suomessa on suurin rodun kotimaan ulkopuolinen kanta. Vuoden 2022 loppupuolella medejä oli Suomessa 100 kpl. Suomen lisäksi koiria on Ruotsissa (ensimmäinen tuli v. 2022), Hollannissa ja USAssa 1kpl, 5 Saksassa, 4 Itävallassa, 8 Sloveniassa ja 6 koiraa Bosnia-Hertsegovinassa. Tsekkeihin muutti 2 koiraa 2023. Kokonaisuudessaan reilut 1058 medimurjenkoiraa on rekisteröity rotuun.

Rodulle pyritään saamaan FCI:n hyväksyntä ja sitä varten tehdään työtä rodun tunnettavuuden lisäämiseksi.  Rodun tunnettavuus suuren yleisön keskuudessa on vielä vähäistä. Rodun perusominaisuudet: ulkonäkö, sympaattisuus, vilkkaus ja iloisuus, tekee medistä hyvin sopivan kaupunkiympäristöön. Medit ovat ystävällisiä kaikkia perheenjäseniä, erityisesti lapsia kohtaan, kun taas vieraita kohtaan medi voi osoittaa aluksi tiettyä varovaisuutta ja epäluuloa, mikä yleensä ei kasva aggressioksi. Koirat ovat luonteeltaan sitkeitä, erittäin tottelevaisia ja innokkaita oppimaan, joten ne sopivat hyvin työ- ja urheilutoimintaan. Sen takia rodun yksilöt ovat ihanteellisia koiria kaupunkiolosuhteisiin, niin lemmikkinä kuin harrastuskoirana.

 

Alkuperäinen käyttö
 

Koiria on käytetty maatilojen pihavahteina ja haitallisten jyrsijöiden metsästäjinä. Näiden ominaisuuksien vuoksi rotua halusivat kasvattaa Myrin ja Dravan joen mylläreiden lisäksi, myös nykyiset karjankasvattajat. Kokonsa ja luonteensa vuoksi rotu soveltuu hyvin myös kaupunkiympäristöön.

​

​

Rodun tulo Suomeen

 

Suomen ensimmäinen medimurjenkoira, narttu Aquila Dalmatinski vrisak, tuli syksyllä 2018 maahan. Koiran omistaja oli Outi Huuskonen. Loppuvuonna -18 maahan saapui vielä kaksi muuta koiraa. Vuoden 2019 aikana Suomeen tuli 8 koiraa. Kesään 2020 mennessä koiramäärä oli noussut 14 yksilöön ja kysyntä on nousussa, johtuen rodun virallistamisesta. Rodun määrän lisääntyminen Suomessa on pitkälti tuontien varassa koska Suomessa oleva koiramäärä ei mahdollista vielä laajamittaista jalostusta. Rotukerhon tarkoitus on kuitenkin lisätä rodun tunnettavuutta ja saada lisää innokkaita medin omistajia Suomeen.

 

Ensimmäinen pentue Suomessa syntyi tokokuussa 2020 kennel Terrafinaan (Petra Vuoripelto). Emänä narttu Kim, joka oli tuotu astutettuna Kroatiasta. Pentuja syntyi 6 kpl ja nämä ovat ensimmäiset Kroatian ulkopuolella syntyneet pennut. Vuoden 2022 loppuun mennessä Suomessa oli syntynyt viisi pentuetta.

​

Vuonna 2022 yhdistys järjesti Tuuloksessa rodun ensimmäisen ulkomuodon jalostustarkastuksen, johon osallistui kuusi koiraa. 

Rodun hakemus viralliseksi roduksi hyväksyttiin Suomen Kennelliitossa 2.4. 2020 ja 1.1.2021 alkaen medimurjenkoiria voi rekisteröidä Suomeen ER rekisteriin. 
 

Hallituksen päätös 2.4.2020 (5/20):

Suomen Kennelliiton hallitus päätti, että FCI:n tunnustamaan rekisteriin merkittyjä medimurjenkoiria voidaan alkaa rekisteröidä Kennelliiton ER-rekisteriin 1.1.2021 ja kun rotu on viety PKU:n työvaliokunnalle tiedoksi vuoden 2020 aikana.
 

Hallitus päätti seuraavista rotua koskevista asioista:

• rodun nimi: medimurjenkoira (mali medimurski pas)

• rotu sijoitetaan ryhmään 1, lammas- ja karjakoirat

• rotumääritelmä perustuu Kroatian kennelliiton rotumääritelmään

• tuontikoirat voidaan rekisteröidä kaikilla FCI:n tunnustamilla rekisteritodistuksilla

rotu saa osallistua näyttelyihin, kokeisiin, kilpailuihin ja testeihin 1.1.2021 jälkeen

 

​
 

​

​