Medimurjenkoiran jalostusohje
​
YLEISTÄ
Tähän mennessä tehdyissä pentueissa on käytetty saman sukuisia koiria niin, että syntyneet pennut ovat sukutaulujensa perusteella liian läheistä sukua keskenään.
Näitä pentuja ei tulisi käyttää keskenään jalostuksessa. Suomessa on paljon keskenään sukua olevia koiria, jonka takia jalostussuunnitelmien teko on vaikeaa. (uhka)
TAVOITE Toivotaan että tuodaan maahan varsinkin erisukuisia uroksia, jotta saamme uutta verta jalostukseen. Urosten käytön pidentämistä spermaa keräämällä voisi myös harkita.
​
SALLITUT VÄRIT
Jalostukseen käytettävien koirien tulee olla väriltään FCI:n rotumääritelmän mukaisia. Valkovoittoista koiraa saa käyttää vain tumman yksilön kanssa. Kahta valkovoittoista ei saisi yhdistää keskenään.
​
ULKOMUOTOVAATIMUKSET jalostuskoirille
Jalostukseen käytetään vain rodunomaisia, rakenteeltaan käyttötarkoitukseensa soveltuvia koiria. Suositellaan, että jalostukseen käytettävillä yksilöillä on hyväksytty tulos joko virallisesta ulkomuodon jalostustarkastuksesta, katselmuksesta tai näyttelystä. Huomiota on kiinnitettävä selän pituuteen ja raajojen, varsinkin etujalkojen, rakenteeseen.
​
JALOSTUSKOIRIEN PERUSVAATIMUKSET
Koira on rakenteensa ja terveytensä puolesta soveltuva jalostukseen, jos sillä ei ole sen omaa hyvinvointia alentavia, normaalin liikunnallisen elämän estäviä sairauksia ja vikoja eikä sairautta, joka vaatii säännöllistä tai toistuvaa lääkehoitoa tai erityisruokavaliota. Koiralla ei myöskään ole vikaa tai sairautta, jota tiineys ja synnytys pahentavat.
Jalostukseen käytettävän koiran suositellaan olevan iältään vähintään 2-vuotias, mielellään tätä vanhempi, jotta sen ja lähisukulaisten ominaisuuksista saadaan mahdollisimman varmaa tietoa jalostusta varten. Ensimmäistä kertaa astutettavan nartun yläikärajaksi suositellaan 5 vuotta.
Jalostukseen tulisi käyttää keskenään mahdollisimman erisukuisia koiria.
TAVOITE Jalostusyhdistelmän ss-aste kolmella sukupolvella 0%.
​
UUSINTAYHDISTELMÄT
Uusintayhdistelmiä ei jalostusohjeen puitteissa saa toteuttaa ilman poikkeuslupaa. Rotukerho voi puoltaa yhdistelmän uusimista, jos katsoo siitä olevan hyötyä rodun kannalta.
​
TERVEYSSUOSITUKSET jalostuskoirille
Jos koira on lonkkakuvattu ei yhdistetä tuloksen C saanutta koiraa muuten kuin lonkkatuloksen A saaneen koiran kanssa.
Polvissa tuloksen 1-1, 2-0,1-0 saanutta koiraa käytetään tuloksen 0-0 saaneen koiran kanssa. Kahta samaa rakennevirheen omaavaa koiraa ei saa yhdistää.
​
TERVEYSVAATIMUKSET
Medeillä on PEVISA polvien ja silmien osalta.
​
JÄLKELÄISMÄÄRÄN RAJOITUS
Elinikäinen jälkeläismäärä
Yhdenkään koiran elinikäinen jälkeläismäärä ei ylitä 5 % rodun populaatiossa yhden sukupolven (4 v) jaksolla rekisteröidyistä pennuista. Uroksen jälkeläismäärän tulee jakautua mahdollisimman tasaisesti eri vuosille. Jälkeläismäärää arvioitaessa rodun populaation kokoa tulee tarkastella paitsi kansallisella myös kansainvälisellä tasolla.
Ohjeena suositellaan yhdistelmiä, joissa yksittäinen koira ei ensimmäisen kolmen polven sukutaulussa esiinny useammin kuin kerran (sukukatokerroin on 1,0 eli 100 % sukutaulusta on eri koiria). Neljän polven sukutaulussa sukukatokertoimen tulisi olla yli 0,90 (90 % sukutaulusta eri koiria). Rotukerho seuraa rodun sukusiitosasteen kehitystä, kirjaa suositukset rotukohtaiseen JTO:aan ja määrää mahdollisia rajoituksia rotukohtaisiin erityisehtoihin.
Jalostuskoirien jälkeläismäärän toivotaan jäävän mahdollisimman alhaiseksi, jotta yhden koiran, varsinkin uroksen, vaikutus rodun geenipooliin jäisi mahdollisimman pieneksi. Uroksen käyttöä tulisi venyttää usean vuoden ajalle. Olisi suotava katsoa uroksen ensimmäisen pentueen terveystulokset ennen jatkokäyttöä.
Uroksia toivottaisi käytettävän myös vanhemmalla iällä, koska tällöin perinnöllisten sairauksien ilmeneminen on selkeämmin nähtävissä.
TAVOITE: Geenipohjan säilyttämiseksi jalostukseen käytettävien yksilöiden määrä sekä uroksissa että nartuissa tulisi olla mahdollisimman suuri suosimalla laajasti eri yksilöiden käyttöä hyödyksi jalostuksessa. Sukusiitosaste tulisi säilyttää alhaisena, kolmella sukupolvella ss-aste 0%.
Jos rodussa alkaa esiintyä matadorkäyttöä uroksissa tai geenipohja kapenee suositukset tarkastetaan uudelleen ja lisätään ohjeeksi PEVISAan.
​
ULKOMAISEN UROKSEN KÄYTTÖ
POIKKEUSLUPA-ANOMUS
Ulkomaisen terveystarkastamattoman uroksen käytölle tarvitaan tapauskohtaisesti poikkeuslupa. Erisukuiselle urokselle voidaan antaa lupa kahteen pentueeseen ilman terveystarkastuksia.
TAVOITE ss-aste kolmella sukupolvella 0%.
​
LUONNE
Tavoitteena on rodunomainen koira. Luonteeltaan ilmaiseva vahtikoira, ei kuitenkaan aggressiivinen ihmisiä, muita koiria tai kotieläimiä kohtaan. Työskennellessään hyvin sinnikäs ja ahkera, varsinkin pyydystäessään jyrsijöitä. Älykäs ja tottelevainen, hyvin uskollinen ja isäntäväkeensä erittäin kiintynyt, lasten kanssa leikkisä. Vieraita kohtaan voi olla pidättyväinen, vahtiessaan lahjomaton ja äänekäs.
Luonteen arvioimiseksi suositellaan rodunomaista koetta (rottatesti) tai jotakin seuraavista tai niitä vastaavaa:
• luonnetesti
• MH-luonnekuvaus
• käyttäytymiskoe (BH)
• virallinen käyttäytymisen jalostustarkastus tai muu jalostuskatselmus, jos siihen liittyy arvio myös käyttäytymisestä (Kroatiassa koirilla on käyttäytyminen testattu jalostustarkastuksessa)
​
ROTUKERHON TOIMENPITEET
Toimenpiteet, joilla rotukerho pyrkii saavuttamaan jalostustavoitteet:
- PEVISA-ohjelma
- rodun koirien ominaisuuksien kartoitus kyselyiden ja jalostustarkastusten avulla
- ulkomuototuomareiden kouluttaminen
- kasvattajien ja pennun ostajien tiedon lisääminen rodusta ja sen tilasta
- luonneominaisuuksien kartoittaminen testitulosten perusteella
- tiedon jakaminen koirien ominaisuuksista, jalostustavoitteista ja jalostussuosituksista