​

Medimurjenkoiran kasvatuksen tavoite on säilyttää rodun luonne ja monimuotoisuus. Sukusiitos ei ole suositeltavaa. Tosin rekisteröityjen koirien vähäisen määrän takia ss-rajana pidetään kolmella sukupolvella 0%.

Kroatiassa rotuun kuuluu tärkeänä osana jalostusyksilöille tehtävä jalostustarkastus, jonka voi suorittaa koiran täytettyä 1 vuoden iän. Jalostuslupa on voimassa siihen asti kunnes koira täyttää 8 vuotta ja sen jälkeen on suoritettava uusi tarkastus. 

Kroatiassa pennuille suoritetaan kaksi pentutarkastusta ennen rekisteröintiä ja sen jälkeen jokaisen jalostusyksilön on suoritettava jalostustarkastus hyväksytysti.

Kroatiassa rodun yhdistys ohjaa jalostusta etsimällä nartuille suvullisesti sopivat urokset. Kun nartun omistaja haluaa astuttaa koiransa hän kysyy yhdistykseltä sopivia uroksia. Yleensä yhdistys ehdottaa 2-3 sopivaa urosta ja näistä sitten voi valita sopivan. 
 

Suomessa rodulle on määrätty PEVISA-ohjelma ja sen mukaiset terveysvaatimukset jokaisen jalostusyksilön tulee täyttää.

 
Suomen kennelliiton hallitus hyväksyi medimurjenkoiralle seuraavan rotukohtaisen PEVISA-ohjelman kaudelle 1.1.2021–31.12.2025:

Pentujen vanhemmista tulee olla astutushetkellä voimassa oleva polvitutkimus- ja silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kk.
 

Rodun rotukohtaisiin erityisehtoihin lisätään:

Töpö-töpö -yhdistelmät ovat kiellettyjä. Rodulle on olemassa töpöhäntäisyyden DNA-testi.

Koska medimurjenkoira on pienilukuinen rotu on geneettinen monimuotoisuus tärkeää. Tämän takia yhdistys pitää yllä sukutaulutietokantaa ja jos olet astuttamassa narttuasi voit kysyä yhdistykseltä onko valitsemasi uros yhdistyksen  jalostussuositusten mukainen.

​

Rodusta on tehty yksi tieteellinen tutkimus:  

Mitochondrial variability of Small Međimurje dog                    (oikealla)

​